Share |

LAJIESITTELY JA HISTORIAA

Maahockey on yksi maailman vanhimmista ja laajimmalle levinneistä palloilulajeista. Maahockeyn kaltaista mailapeliä pelattiin jo muinaisessa Egyptissä, mutta nykyisen muotonsa laji on saanut 1800-luvun Englannissa. Ensimmäiset hockeysäännöt julkaistiin 1852 ja 1886 perustettiin Hockey Association, joka sittemmin laajeni Kansainväliseksi Hockey-liitoksi (Federation Internationale de Hockey, F.I.H.).

Maahockey otettiin ensimmäisen kerran olympialaisten ohjelmaan Lontoossa 1908 ja pysyvänä lajina se on ollut Amsterdamin vuoden 1928 olympiakisoista lähtien. Mitalitilaston kärjessä on Intia, mutta 1980-luvun lopusta lähtien lajia ovat hallinneet eurooppalaiset; Belgia, Saksa, Hollanti, Englanti ja Espanja. Kovimmat vastustajat viime vuosina eurooppalaisille ovat olleet miehissä Australia, Etelä-Korea ja Uusi-Seelanti. Naisissa eurooppalaisten kovimmat haastajat tulevat Argentiinasta, USA:sta ja Australiasta.

MAAHOCKEY SUOMESSA

Kansan keskuuteen maahockey tuli ensimmäisen kerran 1915 Saksassa opiskelleen Erik von Frenckellin mukana. Lajista innostuivat ensiksi naiset, jotka harjoittelivat peliä muutaman vuoden. Vuoden 1918 sisällissota ja sitä seuraavat vuodet katkaisivat maahockeyn täysipainoisen harrastamisen. Talvi- ja jatkosodan jälkeen vuonna 1946 maahockeyn harrastaminen virisi uudelleen Hollannin suurlähettilään pojan Wim van der Vlugthin toimesta. Hollantilaisen seurajoukkueen De Batavierenin vierailu elokuussa 1946 kylvi maahockeyinnostuksen Suomeen. Mailapulaa helpotettiin valmistamalla koe-erä puisia maahockeymailoja Porvoon kanoottitehtaalla. Mailat olivat kuitenkin joustamattomia ja tärähtivät käsiin palloa lyötäessä.

Maahockeyn ystävyysottelu 1950-luvulta (Helsingin Velodromi).

Suomen Maahockeyliitto perustettiin vuonna 1950. Liiton ensimmäisiä seuroja olivat Hukat, HJK, Torpan Pojat, HPK ja Nuijamiehet. Lajin harrastus alkoi todenteolla Suomessa vuoden 1952 olympialaisiin valmistautumisen myötä. Suomen mestaruudesta pelattiin ensimmäistä kertaa vuonna 1951. Helsingin olympialaisissa vuonna 1952 Suomi hävisi Belgialle avausottelun loppuluvuin 0-6 (0-1), joutuen lohdutussarjaan. Loppunumeroista huolimatta Suomi pelasi aikalaisten mukaan "hyvää ja oikeaoppista hockeytä".

Maahockeyn mestaruussarja alkoi pyöriä viiden joukkueen voimalla vuonna 1953. Sarjassa olivat mukana HPK, Nuijamiehet, PK-35, Rauman Lukko ja Torpan Pojat. Eniten Suomen mestaruuksia on vuosien varrella haalinut helsinkiläinen maahockeyseura Huovit. Joukkue pitää yhä hallussaan perättäisten Suomen mestaruuksien ennätystä olympiapalloilulajeissa 13:sta mestaruuden putkellaan v. 1970-1982. Naisissa helsinkiläisellä ABC-Teamillä on menestystä takanaan eniten.

Vuonna 1970 Suomi osallistui maahockeyn EM-turnaukseen sijoittuen sijalle 16. Urheilun hakuteoksessa "Urheilumme Kasvot" aikakautensa edustaja Erkki Saarinen esitti, että suomalaisilla olisi tässä ulkomailla suurta arvostusta nauttivassa pelissä kaikki mahdollisuudet päästä kansainvälisestikin huomattaviin saavutuksiin, jos sitä laajemmassa määrin ja taloudellista tukea saaden voitaisiin tosimielessä harjoittaa. 

Suomen Hockeyliitto perustettiin vuonna 1982 taloudellisiin vaikeuksiin ajautuneen Maahockeyliiton tilalle. Seuraavana vuonna 1983 pelattiin ensimmäistä kertaa myös naisten mestaruussarjaa. 2010-luvulle tultaessa Suomen Hockeyliitto alkoi panostaa lajin tunnettavuuden lisäämiseen ja juniorityön kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Vuonna 2013 ulkokenttien ensimmäisen miesten Suomen mestaruutensa voittanut turkulainen HC Kilppari on uusinut tittelinsä peräjälkeen kausilla 2014, 2015 ja 2016. Tätä ennen kolme mestaruutta putkeen nappasi Seinäjoen United. Vuonna 2016 Suomen Hockeyliitto järjesti ensimmäistä kertaa historiansa aikana miesten sisähockeyn EM-kilpailut Trio Sport Centerissä, Vantaalla.

NÄIN MAAHOCKEYTÄ PELATAAN:

Maahockeyta pelataan keinonurmikentällä, jolla on yhtäaikaa yksitoista (10 + mv.) pelaajaa kummastakin joukkueesta kentällä. Kenttään on merkitty puoliraja ja neljännesviivat sekä maalirinki. Peliaika on 2x35 minuuttia ja edestakaiset vaihdot ovat sallittuja. Paitsiota maahockeyssa ei ole.

output_rfslkb.gif

field-hockey-pitch.gif

Maahockeykentän mitat:

  • Pituus: 91,4 metriä
  • Leveys: 55 metriä
  • Maaliringin säteen pituus maalista: 14,63 metriä. 

Maahockeytä. Maalikooste 12.9.2015 Seinäjoella pelatusta maahockeyn SM-finaalista.

Kenttäpelaajat saavat pelata palloa mailalla ja sen suoralla puolella. Palloon ei saa koskea jaloilla eikä muillakaan vartalon osilla. Hyväksytyn maaliin johtaneen laukauksen on lähdettävä maaliringin sisäpuolelta.

Maalivahti saa pelata palloa maaliringin sisällä millä tahansa vartalon osalla, mutta ei saa sulkea palloa käteensä eikä alleen vastustajaa estääkseen. Maaliringin ulkopuolella maalivahti saa pelata palloa ainoastaan mailalla.

Vaarallinen pelaaminen on maahockeyssa kielletty. Vaaralliseksi katsotaan esimerkiksi päin vastustajaa yli polven korkeudelle nostettu pallo, maalivahdin potkaisema pallo, joka nousee vaarallisesti sekä ruuhkaan nostettu pallo. Mailaa saa käyttää vain pallon pelaamiseen eli lyönnit vastustajan mailaan tai vartaloon ovat kiellettyjä. Lyöntitilanteessa maila saa nousta olkapään tasalle.

Erikoistilanteet ovat maahockeyssa tärkeitä. Rangaistuskulmalyönti eli "lyhyt kulma" syntyy puolustavan joukkueen virheestä rangaistusalueen sisällä tai tahallisesta virheestä neljännesviivan sisällä.

"Lyhyt kulma" annetaan 9,1 metrin päästä maalitolpasta kulmalipulle päin ja rangaistusalueen on oltava tyhjä pelaajista. Pallo pitää pysäyttää ringin ulkopuolella ennen maalilaukausta. Lyhyessä kulmassa puolustavasta joukkueesta saa olla ainoastaan neljä kenttäpelaajaa ja maalivahti maaliviivan takana. Loput pelaajat ovat keskiviivalla kunnes kulmalyönti on lähtenyt liikkeelle.

Pitkä kulma syntyy kun pallo menee puolustavan pelaajan mailasta tahattomasti yli päätyviivan. Pitkä kulma annetaan sivurajalta lähes kentän päädystä, pelaajien sijoittuminen on tässä vapaa. Vapaalyönti annetaan aina siitä kohdasta missä virhe tapahtuu.

Rangaistuslaukaus tulee puolustavan joukkueen tahallisesta rikkeestä, joka tapahtuu rangaistusalueen sisällä. Rangaistuslaukaus vipataan pilkulta 6,4 metrin päästä maalista. Maalivahdin tulee seistä molemmat jalat maaliviivalla eikä hän saa liikkua ennen kuin laukaus on lähtenyt.

MAAHOCKEYN SÄÄNTÖKIRJA 2015 (ENG) / RULES OF FIELD HOCKEY 2015 

  • Terminologia s. 9-11
  • Pelaaminen s. 12-41
  • Tuomarointi s. 42-50
  • Kentän- ja varusteiden tekniset tiedot s. 51-64 (maalit, kentän rajat, maalivahdin- ja pelaajan varusteet)

HOCKEY 5 SÄÄNTÖKIRJA 2014 (ENG) / RULES OF HOCKEY 5´S

  • Pelimuoto kehitetty nuorten Olympilaisiin (Nanjing 2014)
  • Eroaa maahockeystä mm. pelaajamääränsä (1+4) ja eräiden sääntöjen osalta

LEVINNEISYYS

Suomessa on alle tuhat rekisteröityä pelaajaa. Lajin painopiste on Etelä-Suomessa, jossa on suurin osa joukkueista. Pohjoisin maahockeypaikkakunta on Seinäjoki. Uusimpina maahockey paikkakuntina on noussut esiin Humppila, Urjala ja Vantaa, joissa tehdään tällä hetkellä vahvaa juniorityötä.


KILPAILUTOIMINTA

Miesten sarjojen (SM-sarja ja I-div.) lisäksi pelataan naisten ja nuorten turnauksia. Nuorille järjestetään leirejä kotimaassa ja lisäksi on mahdollisuus osallistua kansainvälisiin nuorten leireihin ulkomailla.

Maajoukkueet osallistuvat kansainväliseen kilpailutoimintaan. Suomen maajoukkueet ovat eurooppalaista alempaa keskitasoa.

KANSAINVÄLISYYS

Maahockeyta pelataan lähes kaikkialla maailmassa, (yli 135:ssä eri maassa, Euroopassa yli 40:ssä maassa). Suomen mestari- ja cup-mestarijoukkueet ottavat osaa vuosittain Euroopan Hockeyliiton seurajoukkueiden mestaruusturnauksiin.

MITÄ SISÄHOCKEY ON?

Liikuntasaleihin kehitetty "indoor-hockey", eli sisähockey on syntynyt toimimaan alunperin maahockeyn harjoittelumuotona maissa, joissa sydäntalvella ei voida pelata ulkona maahockeytä.

Nykyisin lajia pelataan varsinkin Keski-Euroopassa. Suomeen laji tuli 1980-luvulla ja Suomen mestaruudesta pelattiin ensimmäisen kerran 1990. Vuoden 2016 miesten Suomen mestaruuden voitti HC Kilppari Turusta.

Sisähockeyn sarjatoiminta Suomessa pelataan turnauksina. Peliaika turnauksissa on 2 x 20 minuuttia. Maaleina sisähockeyssä käytetään käsipallomaaleja. Kentällä on joukkueesta yhtä aikaa kuusi pelaajaa (5+1). Suurin ero maahockeyhyn verrattuna on se, ettei palloa saa nostaa lattian pinnasta muutoin kuin maalilaukauksissa. Maalin voi tehdä vain maaliringin sisältä.

Kentän sivuilla on matalat puulaidat, joita voi käyttää apuna pelatessa. Lyönnit ovat kiellettyjä, eikä pelissä ole paitsiota.

indoor_fh_field.jpg

Sisähockeykentän mitat:

  • Pituus: 36-44 metriä
  • Leveys: 18-22 metriä
  • Maaliringin säteen pituus maalista: 9 metriä 

Sisähockeymailat ovat ohuempia kuin vastaavat välineet ulkopelissä. Suurimpana erona maahockeyhyn verrattuna on se, ettei palloa saa lyödä kentällä, vaan sitä "lakaistaan" lattiaa pitkin. Maalia yritettäessä ringin sisäpuolella pallon saa vipata. Peliä pelataan liikuntasaleissa vastaavalla kentällä kuin esimerkiksi käsipalloa.

SISÄHOCKEYN SÄÄNTÖKIRJA 2015 (ENG) / RULES OF INDOOR HOCKEY 2015

  • Terminologia s. 9-10
  • Pelaaminen s. 11-42
  • Tuomarointi s. 43-51
  • Kentän- ja varusteiden tekniset tiedot s. 52-65 (laidat, maalit, kentän rajat, maalivahdin- ja pelaajan varusteet)

12509174_1663887257195637_7872882799446480102_n.jpg

12509149_1663885973862432_3836871474352035668_n.jpg

Sisähockeytä. Suomi-Slovakia (Vantaa EuroHockey Championships III, 16.1.2016)