Lajiesittely ja historiaa

Mitä maahockey on?

Maahockey on yksi maailman vanhimmista ja laajimmalle levinneistä palloilulajeista. Maahockeyn kaltaista mailapeliä pelattiin jo muinaisessa Egyptissä, mutta nykyisen muotonsa laji on saanut 1800-luvun Englannissa. Ensimmäiset hockeysäännöt julkaistiin 1852 ja 1886 perustettiin Hockey Association, joka sittemmin laajeni Kansainväliseksi Hockey-liitoksi (Federation Internationale de Hockey, F.I.H.).

Maahockey otettiin ensimmäisen kerran olympialaisten ohjelmaan Lontoossa 1908 ja pysyvänä lajina se on ollut vuoden 1928 kisoista lähtien. Mitalitilaston kärjessä on selvästi Intia, mutta 1980-luvun lopusta lähtien lajia ovat hallinneet eurooppalaiset, lähinnä Saksa, Hollanti, Englanti ja Espanja. Kovimmat vastustajat viime vuosina eurooppalaisille ovat olleet miehissä Australia ja Korea sekä Uusi-Seelanti. Naisissa eurooppalaiset ovat myös vahvoja. Heidän haastajansa tulevat Argentiinasta, USA:sta ja Australiasta.

Maahockey suomessa

Suomeen maahockey tuli ensimmäisen kerran 1915 Saksassa opiskelleen Erik von Frenckellin mukana. Varsinaisesti lajin harrastus alkoi Suomessa vuoden 1952 olympialaisiin valmistautumisen myötä. Suomen mestaruudesta pelattiin ensimmäistä kertaa vuonna 1951. Eniten Suomen mestaruuksia on vuosien varrella haalineet Espoo HC ja hämeenlinnalainen HT-85. Vuonna 2012 ulkokenttien Suomen mestruuden voitti Seinäjoki United.

LAJIESITTELY

Näin maahockeyta pelataan

Maahockeyta pelataan kesäisin ulkona ja peli-alustana on keinonurmi.

Maahockeyta pelataan 91,4 metriä pitkällä ja 55 metriä leveällä kentällä, jolla on yhtäaikaa yksitoista (10 + mv) pelaajaa kummastakin joukkueesta. Kenttään on merkitty puoliraja ja neljännesviivat sekä maalirinki, jonka säde maalista on 14,63 metriä. Peliaika on 2x35 minuuttia ja edestakaiset vaihdot ovat sallittuja. Paitsiota maahockeyssa ei ole.

Kenttäpelaajat saavat pelata ainoastaan mailalla ja sen suoralla puolella. Palloon ei saa koskea jaloilla eikä muillakaan vartalon osilla. Hyväksytyn maaliin johtaneen laukauksen on lähdettävä maaliringin sisäpuolelta. Maalivahti saa pelata palloa maaliringin sisällä millä tahansa vartalon osalla, mutta ei saa kuitenkaan sulkea palloa käteensä eikä alleen vastustajaa estääkseen. Maaliringin ulko-puolella maalivahti saa pelata palloa ainoastaan mailalla.

Vaarallinen pelaaminen on maahockeyssa kielletty. Vaaralliseksi katsotaan esimerkiksi päin vastustajaa yli polven korkeudelle nostettu pallo, maalivahdin potkaisema pallo, joka nousee vaarallisesti sekä ruuhkaan nostettu pallo. Mailaa saa käyttää vain pallon pelaamiseen eli lyönnit vastustajan mailaan tai vartaloon on kiellettyjä. Lyöntitilanteessa maila saa nousta olkapään tasalle.

Erikoistilanteet ovat maahockeyssa tärkeitä. Rangaistuskulmalyönti eli "lyhyt kulma" syntyy puolustavan joukkueen virheestä rangaistusalueen sisällä tai tahallisesta virheestä neljännesviivan sisällä. Lyhyt kulma annetaan 9,1 metrin päästä maali-tolpasta kulmalipulle päin ja rangaistusalueen on oltava tyhjä pelaajista. Pallo pitää pysäyttää ringin ulko-puolella ennen maalilaukausta. Lyhyessä kulmassa puolustavasta joukkueesta saa olla ainoastaan neljä kenttäpelaajaa ja maalivahti maaliviivan takana. Loput pelaajat ovat keskiviivalla kunnes kulmalyönti on lähtenyt liikkeelle.

Pitkä kulma syntyy kun pallo menee puolustavan pelaajan mailasta tahattomasti yli päätyviivan. Pitkä kulma annetaan kentän kulmasta, pelaajien sijoittuminen on tässä vapaa. Vapaalyönti annetaan aina siitä kohdasta missä virhe tapahtuu.

Rangaistuslaukaus tulee puolustavan joukkueen tahallisesta rikkeestä, joka tapahtuu rangaistusalueen sisällä. Rangaistuslaukaus vipataan pilkulta 6,4 metrin päästä maalista. Maalivahdin tulee seistä molemmat jalat maaliviivalla eikä hän saa liikkua ennen kuin laukaus on lähtenyt.

Levinneisyys

Suomessa on alle tuhat rekisteröityä pelaajaa. Lajin painopiste on Etelä-Suomessa, jossa on suurin osa joukkueista. Pohjoisimpana maahockeypaikkakuntana on Seinäjoki ja uusimpana Turku.

Kilpailutoiminta

Miesten sarjojen (SM-sarja ja I-div.) lisäksi pelataan naisten ja nuorten turnauksia. Nuorille järjestetään leirejä kotimaassa ja lisäksi on mahdollisuus osallistua kansainvälisiin nuorten leireihin ulkomailla.

Maajoukkueet osallistuvat kansainväliseen kilpailutoimintaan. Suomen maajoukkueet ovat eurooppalaista alempaa keskitasoa.

Kansainvälisyys

Maahockeyta pelataan lähes kaikkialla maailmassa, (noin 110:ssä eri maassa, Euroopassa noin 40:ssä maassa). Suomen mestari- ja cup-mestarijoukkueet ottavat osaa vuosittain Euroopan Hockeyliiton seurajoukkueiden mestaruusturnauksiin.

Mitä indoor on ja miten sitä pelataan

Sisätiloihin kehitetty "sisähockey" on aivan oma lajinsa. Se on syntynyt lähinnä toimimaan hockeyn harjoittelumuotona maissa, joissa sydäntalvella ei voida pelata ulkona. Nykyisin lajia pelataan erittäin paljon Keski-Euroopassa, varsinkin Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä. Suomeen laji tuli 1980-luvulla ja Suomen mestaruudesta pelattiin ensimmäisen kerran 1990. Vuoden 2012 Suomen mestaruuden voitti ABC-Team Helsingistä.

Indoor-hockeysarjat Suomessa pelataan toistaiseksi turnauksina. Peliaika turnauksissa on 2 x 15 minuuttia. Finaalipeleissä peliaika on 2 x 20 minuuttia.

Täysimittainen kenttä sisähockeyssa on 36-44 metriä pitkä ja 18-22 metriä leveä. Maaleina käytetään käsipallomaaleja. Kentällä on joukkueesta yhtä aikaa kuusi pelaajaa (5+1). Suurin ero ulkopeliin on se, ettei palloa saa nostaa lattian pinnasta muutoin kuin maalilaukauksissa. Maalin voi tehdä vain maaliringin sisältä. Kentän sivuilla on matalat puulaidat, joita voi käyttää apuna pelatessa. Lyönnit ovat kiellettyjä, eikä pelissä ole paitsiota.

Sisämailat ovat ohuempia kuin vastaavat välineet ulkopelissä. Sisähockeyn säännöt ovat ulkohockeyn kaltaisia. Suurinpana erona on se, ettei palloa saa lyödä kentällä, vaan sitä "lakaistaan" maatapitkin. Maalia yritettäessä ringin sisäpuolella pallon saa vipata. Peliä pelataan liikuntasaleissa käsipallokentällä.